Kivikylässä käytetään vain

Suomalaista

lähilihaa

Suomalaisella lihantuotannolla on paljon vahvuuksia. Eläimiä hoidetaan hyvin, ja antibiootteja käytetään vain diagnosoidun sairauden hoitoon, ei ennaltaehkäisevästi.

Kivikylän

SUOMALAINEN SIKA

Suomessa sika saa pitää saparonsa

Suomessa häntiä ei typistetä kuten monessa muussa Euroopan maassa. Terveet ja ehjät hännät kertovat hyvinvoinnista. Sioille annetaan monenlaisia virikkeitä hännänpurennan estämiseksi. Suosittua on esimerkiksi sanomalehtien möyhentäminen. Karsinoissa saattaa olla puukalikoita tai palloja, joilla leikkiä.

Riittävästi tilaa

Voidakseen hyvin sika tarvitsee tilaa ympärilleen toimintaan, ruokailemiseen, lepäämiseen ja sosiaalisen arvojärjestyksen ylläpitämiseen.

Lihasioilla pitääkin olla yli 0,9 neliötä eläintä kohden.

Läpinäkyvä toimitusketju

Lihan tuotantoketju tiloilta tuotantoon saakka on jäljitettävissä ruhosta löytyvän leiman avulla.

Kotoinen viljaruokinta

Suomalaisilla sikatiloilla tuotantoeläimet ruokitaan pääasiassa omilta tai lähiseudun pelloilta saadulla viljalla ja säilörehulla. Omavaraisuus ruokinnassa saattaa olla 90-prosenttista. Runsas viljan käyttö vähentää soijan käyttötarvetta. Sianlihan tuotannossa käytetään poikkeuksellisen paljon myös proteiinipitoisia teollisuuden sivutuotteita, kuten ohrarankkia ja maitohuuhteita.

Lisävalkuaista tiivisteistä

Viljaruokinnan lisäksi tarvitaan lisävalkuaista. Sitä saadaan rehutehtaiden rehutiivisteistä.

Valmiit rehutiivisteet voivat sisältää soijaa

90 prosenttia maailmalla tuotetusta soijapavusta on nykyään geenimuunneltua. Suomessa käytetystä rehusoijasta GMO:ta on noin 60 prosenttia. Markkinoilla oleva GM-vapaa soija on keskimäärin neljänneksen kallimpaa kuin geenimuunneltu.

Töitä valkuaisomavaraisuuden eteen

Valkuaisrehun viljely omalla tilalla tiivisteen joukkoon herneen ja härkäpavun muodossa on yleistynyt. Ne käyvät sellaisenaan lihasikojen ruokintaan, mutta härkäpavun käyttöä myös muissa elinkaaren vaiheissa kehitetään.

Härkäpapurouheesta ratkaisu

Uusikaupunkilainen Nordic Soya on kehittänyt härkäpavun jalostamista tehtaassaan. Härkäpapurouhe sopii myös pikkuporsaille sekä imettäville emakoille. Se on tehtaan laskelmien mukaan kilpailukykyinen suomalainen vaihtoehto GM-vapaalle soijalle.

Suomalainen liha ei ole geneettisesti muunneltua

Geenimuunneltu soija ei muuta eläimestä saatavaa lihaa millään tavalla. ”Muuntogeenisen rehun syöminen ei tee eläimestä, sen lihasta tai muusta tuotteesta muuntogeenistä, koska rehun sisältämät geenit pilkkoutuvat eläimen aineenvaihdunnassa .” (Ruokavirasto)

Antibiootit

Suomessa antibioottien käyttö eläimille on vähäistä. Antibiootteja annetaan vain sairauden hoitoon, ei ennaltaehkäisevästi.

Kivikylän

SUOMALAINEN NAUTA

80 prosenttia naudanlihasta on peräisin lypsykarjasta

Liha syntyy siis maidontuotannon sivutuotteena.

Naudat syövät pääasiassa nurme

Valkuaisensa naudat saavat kotimaisesta rypsistä tai ohrasta tai eurooppalaisesta rapsista. Harva nauta syö soijaa.

Naudat edistävät Suomen luonnon monimuotoisuutta

Monet uhanalaiset kasvit ja eläimet tarvitsevat laitumia ja laiduntavia eläimiä. Karjatalouden vähentyessä uhanalaisten lajien määrä on kasvanut.

Kivikylän

KIVIKYLÄN LÄHILIHA

Olemme viimeinen pienten sikaloiden lihatalo

Emakkosikaloissamme on keskimäärin 70 emakkoa. Pienillä perhetiloilla eläimet pystyy hoitamaan yksilöllisesti. Ja tuottajakin jaksaa paremmin.

Tuottajiemme maatilat sijaitsevat Lounais-Suomessa

Eläimet eivät pisimmilläänkään joudu matkaamaan karja-autossa kuin reilu sata kilometriä. Jatkokasvatuspaikka saattaa löytyä ihan naapurustosta.

Tuttuja isäntiä ja emäntiä

Karja-auton kuljettajamme hakevat yhdessä tilallisten kanssa eläimet karsinoistaan jatkokasvatukseen tai teurastamolle. He tuntevat isäntäparin muutakin kuin nimeltä.

Tiedämme kenen sikalasta tai navetasta liha on peräisin

Tuottajamme pystyvät kertomaan kasvatusajan ravinnon raaka-aineet. Tutuilla tiloilla laidunnettu ja kotoisilla eväillä ruokittu eläin tuottaa maukasta lihaa.

Laadukasta ja tuoretta

Kivikylän tuotteet valmistetaan lähellä kasvaneesta lihasta perinteitä kunnioittaen. Sellaista, jota maalla ikänsä eläneet ihmiset ovat aina tottuneet syömään.