Kivikylän-logo

Juuso haluaa kokeilla kaikkea

Moni tunnistaa minut kivikyläläiseksi, sillä esittelen monesti taloa Lapin lihapajalla vieraileville. Kun meille soittaa, minä olen usein ensimmäinen joka tarttuu luuriin ja vastaa.

Tulin Kivikylälle aikanaan tekemään opinnäytetyötä, jonka aiheena oli Kivikylän asiakastyytyväisyys. Se oli joulunalusaikaa ja otin ensin joulukinkkutilauksia vastaan. Opin käyttämään talon myyntiohjelmia ja sain hoidettavakseni soittotinkejä.

Sitten tuli tuskainen vaihe – kouluasiat eivät edenneet työn ohessa. Päätin lähteä kesäksi paperitehtaalle. Syksyllä tulin jo hattu kourassa kysymään taas Kivikylältä hommia. Minulle kävi niin kuin muutamalle muullekin, olen viittä vaille valmis tradenomi.

Olen halunnut kokeilla vähän kaikkia talon töitä. Välillä hypännyt toriauton rattiin, välillä ollut ollut makkaraa paistamassa ja palvipossuja leikkaamassa. Ensimmäinen palvipossukeikkani oli Hesassa Ylioppilaskunnan Laulajien 130-vuotisjuhlissa. Puukko meni nahasta läpi vasta kolmelta yöllä, kun ruokin lähes sata hilpeää laulajaa.

Kohta kuuden vuoden ajan olen ollut pääasiassa myyjä ja laskuttaja. Hoidan myös täällä Lapissa omavalvontaa, jolla varmistetaan raaka-aineen ja sen käsittelyn moitteettomuus. Työni on täynnä pientä sälää. Olen joka paikan höylä.

”Työskentely lihatalossa, joka on oman alansa ykkönen, tuo uusia ulottuvuuksia ruoan laittoon. Työkaverit tietävät siitä tosi paljon. Suunnilleen puolet on laivakokkeja, ja saan heiltä runsaasti ideoita.”

Hyvä ruoka ja viini ovat aina olleet minulle mieleen, myönnän olevani perso herkuille. Kokkaan kotona paljon. En ikinä osta mitään valmista – no, korkeintaan nakkeja – tykkään tehdä itse.

Kokeilen monennäköistä ja valmistan esimerkiksi poskea ja naudan kieltä sekä muita vähemmän tunnettuja ruhonosia. Olen varustautunut ruoanlaittoon erilaisilla välineillä – kuinkahan monella kolmekymppisellä miehellä on oma savustin ja painekattila. Liha on vitsin hyvää, kun sen valmistaa oikein hyvin.

Lapissa on myymälän seinän takana lihanleikkaamo. Olen toteuttanut päähänpistojani ja pyytänyt leikkaamaan vaikkapa viiden sentin paksuisia T-luupihvejä. Jos lehdestä löytää jonkun jännästi leikatun lihan, niin kuvan kanssa voi tulla lihanleikkaajiemme luo. He tietävät kyllä mistä on kyse ja toteuttavat toiveen.

Reilu puoli vuotta sitten laitoin ruokailutottumukseni uusiksi. Olen sen jälkeen laihtunut yli 90 kiloa. Laihdutusprojektista huolimatta en ole tinkinyt ruoan laadusta. Olen vain muuttanut sen sisältöä. Pizzankin voi tehdä niin, että siinä on vain neljännes tavallisen pizzan hiilihydraattimäärästä.

En harrasta mitään puhdashenkistä ruokavaliota, vaan olen muokannut itselleni sopivan tavan syödä terveellisesti. Sellaisen, josta minun elimistölleni tulee hyvä olo. Onneksi lihatiskiltä voin edelleen syödä melkein mitä vain.

Terveisin,

Juuso Jäpölä

Kivikyläläiset

Kysyttävää?

Lähetä Meille Viesti